Lisää kuwia nukesta ja omenankukan nupuista

Näissä vaaleanpunaisissa omenankukannupuissa on taivaallinen tuoksu. 🌺

Sointu Vaapukka

Omenapuun kukat nupullaan ompi

 Omenapuun kukat nupullansa ompi, mutta mitäs tuolla on?!

Minttu

Sointu Vaapukka

Kewät

Ulkona Sointu Vaapukkaa kuvaamassa kävin.

Näistä puista kevätkukkaset ovat jo puonnehet

Kukkasten terälehtiä oli myös oksanhaarukkaan puonnut :)

Laittelin wähän lemmikkien koreja:

Miau! :3 ^w^

Hyvää pääsiäistä!

 Hywää pääsiäistä, Talwiomena ja nuket Jemina ja Miku toiwottawat tipuilla koristetun pajunwitsan keralla.

»Virvon varvon vitsasella,

kosken kevätpajusella,

terwehyttä toivottelen,

siunausta siivittelen,

onnea oksalla tällä!»

Virpominen ei ole aina ollut vain lastenkulttuuria. Palmusunnuntaina eli virposunnuntaina on perheenjäseniä ja läheisiä virvottu. Virpomisen ja siihen kuuluvien loihtujen kautta heille toivoteltiin voimaa ja terveyttä. Virvottaessa virpoja voi samalla kevyesti koskettaa oksalla virvottavaa. Uskottiin että pajunoksan kosketus soi uudistavaa ja nuorentavaa elinvoimaa, samaa mitä pajussa itsessään oli. Virpomisen juuret ovat muinaisessa uralilaisten kansojen pakanallisessa tavassa karkoittaa oksan heilautuksella pahoja henkiä. Pajuissa on vanhastaan ajateltu olevan taikavoimia.

Entisaikaan virpojana saattoi olla talon isäntä tai muu kunnioitettu henkilö, joka virpoi talon emännän ja tyttäret. Tunnetaan varsin pitkiäkin virpomisrunoja, joilla varmistettiin virvottavalle onnea tulevalle vuodelle. Tyttärille toivottiin virpoessa tulevaisuutta ison talon emäntinä: »Minä virvon vitsasella, vapsuttelen vastasella, rikkahaksi, rakkahaksi, suuren talon emännäksi!» 

Virpa jäi taloon ja emäntä virpoi sillä lehmänsä ja lampaansa »tuoreeks tiineeks». Onnea tuovat vitsat kiinnitettiin läävän kattoon, kunnes ne annettiin paimenpojille käteen, kun lehmät ja lampaat ensimmäistä kertaa laskettiin laitumelle. Lampaat saatettiin myös ajaa vihtojen avulla läävästä, mikä toi sekin menestystä. Joskus oksia säilytettiin tuvan ikkunan päällä raossa laitumille laskuun saakka.

Linnunmunat ovat perinteisesti kuuluneet suomalaiseen kevääseen. Villien metsä- ja vesilintujen munat olivat vanhalle kansalle kaivattu kevätkesän ruoanlisä. Munimiskauden katsottiin alkavan pääsiäisestä, jolloin kertoman mukaan varis ja harakka tekevät ensimmäisen munansa oli sitten kylmä tai lämmin.

Lähteet:

https://www.facebook.com/taivaannaula/photos/a.379403712092868/4202725683093966/

https://www.taivaannaula.org/2013/03/22/paasiainen/

Uusi pienoismalli ja tälwisia kuwia nukkeloista

 

Tässä on uusi pienoismallini UAZ 2206. UAZ on Siperiassa suosittu auto, koska se sopii hyvin Siperian huonoille teille.

Tässä UAZ takaapäin.

Hassuttelua. Huomaa renkaanjäljet. 

Tässä on nuket Shiro ja Kuura, jotka ovat kaksoset ja muuttaneet Aavanniemeen Pohjois-Siperiasta perheensä kanssa.
Heillä on paljon lemmikkejä, kuten kuvasta näkyy. Jääkarhu tosin ei ole heijän lemmikkinsä, vaan yksi Shiron sielueläimistä.

Tässä on potkukelkka, jossa on valkoinen turkis istuinalustana.

Kuura ja Shiro potkukelkkailemassa

Shiro

Kuura

Tässä on ihtetekemäni kaulaliina Bratz-nukke Jeminan päällä.

Tässä Shiro on vetokoirailemassa

Shiro sivakoimassa, suksimassa, lylyä lykkimässä.
Mäystimet eli suksisiteet olen tehnyt kankaasta, muuten sukset ovat ostotavaraa.

Pikkuinen Lilja pulkkamäessa Lil Bratzien rattikelkalla

Shiro kelkkeilemassa

Kirpparilta tekemäni löytö eli jarrulevy, jossa on sininen jarrusatula.

Ja toinen kirpparilöytö, lelupaloauto nukkekodin lapsille leikkikaluksi.

Sekalaista

 

Esittelen nyt ensimmäisenä kirpparilöyöt:

huonekaluja puisia

Lisää autonvanneavaimenperiä, joista voisi tulla nukkejen autokorjaamon rekvisiittaa

Pikkutavaroita: nuotioita, kanankoipi, parsakaali, retiisinippu, limeviipale ja pulloposti

Tässä on ostoksia Suomalaisesta kirjakaupasta:

Saappaat, maitotonkka, tonttulakki ja matto tai pöytäliina

Saappaat Jeminalla, joka on Lil Bratz

Saappaat Mikulla, joka on LPS Blythe.

Tässä on ostokset Glitteristä: Sateenkaarimunkkirinkilät ja hevoiset siivekkäät ja värilliset.

Tässä on ne sateenkaarimunkkirinkilät :) Nam! :9

Hyvää kekrin tai köyrin aikaa!

Hyvää kekriä kaikille! Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla. Se tunnetaan myös nimillä köyri, keyri, köyry ja keuri. Kekri alkaa 28. lokakuuta ja siitä alkaa 12 päivän pituinen kekriviikko tai römppäviikko, joka on samalla myös jakoaika. Kekrillä ei alkujaan ole vakinaista ajankohtaa, vaan se määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Kekri on ilon juhla. Kekrinä syyään runsaasti, muistellaan kuolleita ja kylään saattaa pelmahtaa kekripukkein ja kekrittärein kulkue kestitystä vaatimaan. Kekripukki on pukiksi pukeutunut hahmo, jolla on sarvet, naamari (esim. tuohesta) ja lammasturkki. Kekrin erikoisuuteen kuuluu se, että myös poika/mies voi pukeutua kekrittäreksi ja tyttö/nainen kekripukiksi.

Miku kekripukkina tai kekrihirvenä. Naamarin tein itte, turkki on kirpparilta ostettu.

Naamion takaa

Miku ja heinästä tekemäni kekripukit tai kekrihirvet

Miku ratsastaa kaupasta ostetulla kekripukilla.

Kirpparilöytöjä: kynttilänjalka, joka sopii nukkekotiin kukkapylvääksi, pärekori, atrain (kalastusväline) ja autonpyörän vanne, jota voi käyttää rekvisiittana, jos joskus teen autokorjaamon pienoismallin.

Kukkapylvääseen kukkia ja lehtiä tein. Lehet ovat maalarinteippiä maalattua.

Kukkapylväs ja Lil Bratz -nukkeni Jemina.