Kekri/Köyri

Miku on valmistautumassa kekriin kekripukkina. Nurinpäin käännetty turkki on jo päälle puettuna, kun yhtäkkiä hän tuntee jotain outoa.

Hänelle ilmaantuu Suden korvat ja häntä

Ja lopulta hän muuttuu sudeksi. Eikä vain miksi tahansa sudeksi, vaan sudeksi, jolla on siivet:

Ouuuuuuuuuuuuuuuu!

Jonkin ajan kuluttua Miku muuntautuu takaisin ihmismuotoon ja pian Kekri saakin alkaa.

Heinästä tehdyt kekripukit ovat tekemiäni. Olkipukit olivat alunperin juurikin kekrin koristeita.

Lähikuvaa kekripukkinaamiosta:

Joukko pikkunukkeja on kokoontunut suolle tekemään kekrirituaalin. Uhrilahjat suon hengille ja muille luonnonhengille on jo annettu. Ne olivat pähkinöitä ja pithayamehua käkkäräisen puun juureen.

Kuvassa olevat nuket: Miki, Kastanja, Jemina, Kafa, Ndali ja Kulo.

Kekrituli palaa.

(Huom: Älä sytytä kynttilää ulkona, turvallisuusriski, maastopaloriski!)

Yhtäkkiä paikalle pyyhältää Kekripukki (joka on Miku) Kekripukkinaamiossa on sarvina suomyrtin oksat.

Tämän jälkeen he laulavat kekrilauluja kuten Yksi, kaksi, kolme, neljä (tunnetaan myös nimellä Lampaanpolska) ja Iso härkä.

linkki lauluun:

Yksi, Kaksi, Kolme, Neljä - Youtube

Lähikuvaa kekripukkinaamiosta

Mikä on kekri:

Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla ja vainajien muistojuhla, joka on sukua halloweenille ja pyhäinpäivälle. Myös joillain suomalaisten sukulaiskansoilla on kekri. Kekri oli ennen myös uusivuosi, sillä muinoin vuosi vaihtui kekrin aikoihin.

Kekrinä verhon maailmojen välillä uskotaan olevan ohuimmillaan. Kekrinä onkin muistettu vainajia. Kekrinä saunottiin ja vainajienkin piti antaa saunoa. Kun juhlaväki oli saunassa, sillä välin vainajat söivät kekriherkkuja. Kekrinä on henget liikkeellä.

Kekrikausi alkaa 29.9. Mikonpäivänä eli pässinpäivänä. Jakoaika, eli kekriviikko, joka tasaa aurinko- ja kuuvuoden alkaa 28.10. ja kestää 12 päivää. Jakoaikana katsotaan enteitä. Jokainen päivä vastaa tulevan vuoden (joka alkaa marraskuusta) jokaista kuukautta. Millainen kukin päivä on, sellaisia tulevat kuukaudet ovat. Varsinainen kekripäivä on pyhäinpäivänä, mutta voi olla myös jokin muu päivä, sillä kekrin ajankohta on liukuva. Kekri oli ennen muinoin kielletty juhla, koska sen katsottiin olevan liian pakanallinen. Niinpä kekriä juhlittiin salassa.

Jakoajan ajankohdasta tosin on erilaisia versioita. Jossain päin se alkaa jo Mikonpäivästä ja jossain päin loppuu vasta Kaisanpäivänä 25.11. (esim. Rautalammilla). Jossain päin jakoaika on lyhyempi tai pitempi. Myös samalla kylällä eri tiloilla kekri saattoi (ja ehkä myös jakoaika) olla eri aikaan.

Kekriin kuuluu myös kekritulet. Esim. naurislyhdyissä. Sekä mässäily. Ihtte mätän mämmiä ja rieskaa, jotka molemmat ovat perinteisiä kekriruokia. Kekrinä syyään  esim. lammaspaistia.

Kekripukit ja kekrittäret tai kekrihönttänät ovat myös tärkeitä kekrissä. Kekripukki eli kekrimörkö on pukiksi pukeutunut hahmo, jolla on nurinpäin puettu turkki yllään, sekä vuohipukkinaamari, joka on esim. tuohesta tehty. Ja tietenkin sarvet, jotka voivat olla tehty esim. kauhoista. Kekrittäret ovat yleensä valkoisiin pukeutuneita neitoja. Kekripukit ja kekrittäret kiertivät talosta taloon pyytämässä kestitystä, ja jos ei sitä tullut, he uhkasivat uunin rikkoa, joka oli vakava uhkaus. Ei pelkästään siksi, ettei ruokaa saatu lämmitettyä, vaan myös siksi, että joittenkin uskomusten mukaan taloon onnea tuova tonttu/kodinhaltia asui siellä. Kekrinä myös miehet saattoivat pukeutua naisiksi tai kekrittäriksi ja nainen saattoi pukeutua mieheksi tai kekripukiksi. Kekripukkein vierailu tuo taloon hyvää onnea.

Kekrinä oli myös tapana antaa uhrilahjoja hengille.

Kekrinä entisaikaan palvelijat saattoivat vaihtaa palveluspaikkaansa. Kenkää heitettiin ja kengänkärjen osoittamalla suunnalla oli uusi palveluspaikka. Jos kengänkärki osoitti vanhaa palveluspaikkaa, silloin palveluspaikkaa ei vaihdettu. Kekriaika oli palvelijoille loma-aikaa.

Kekripukki on myös oljesta tehty kekrikoriste olkipukki, joka joskus poltetaan kekrin yhteydessä. Esim. jättiläismäinen olkipukki poltetaan Kajaanin suuressa kekrijuhlassa joka vuosi.

Oravan päivä sattuu kekrin kanssa samoihin aikoihin.

Satukirja Ahmattien yö

on Kreetta Onkelin kirjoittama ja Jussi Kaakisen 

kuvittama seikkailukirja, jossa kekriyön sankareina viilettävät 

violettitukkainen goottimummo lapsenlapsineen ja tuonilmaisiin siirtyneitä sukulaisiaan kestitsevä kartanonherra von Lapio.

Myös pienessä sarjakuvakirjassa

Kivet, kannot, tähdet, kuuta

on lyhyt kekriaiheinen sarjakuva.

~~

Somaa kekriä!

toivoo Talviomena

~~

Kekri/Köyri

Hyvää kekriä!

Tänään on Kekrikauden päätös, sillä on kymmenes marraskuuta ja Martin päivä. Kekrikausi alkaa 29.9. Kekri on vanha sadonkorjuujuhla, jolloin muistellaan myös vainajia. Kekrillä on monia erilaisia nimiä, kuten: kekri, köyri, keuri, keyri, köyry, kööri,käkri, käkre, höyri, hörri, keyrhi, körri. Keskeinen osa kekriä ovat kekripukit tai köyripukit. Niitä voidaan askarrella oljesta. Nämä Olkipukit ovat sittemmin siirtyneet joulukoristeiksi. Kekripukki on myös hahmo, joka pukeutuu nurinpäin käännettyyn lammasturkkiin ja tuohinaamariin ja tuli taloon pyytämään kestitystä. Jos ei pyytöön suostuttu, kekripukki uhkasi särkeä uunin. Tämä oli vakava uhkaus, sillä joittenkin tietojen mukaan uunin alla tai takana asui kodinhaltija eli kotitonttu, joka tuo taloon hyvää onnea. Kekripukkeja saattoi tulla useitakin koko joukolla ja oli joskus joukossa myös yltä päältä valkoisiin pukeutuneita Kekrittäriä eli köyrittäriä. Kekriin kuuluu, että myös poika/mies voi pukeutua kekrittäreksi ja tyttö/nainen kekripukiksi. 28.10 alkaa jakoaika, joka kestää 12 päivää. Jakoaikana raja henkimaailmaan on ohut ja vainajat saattavat tulla vierailemaan. Jakoaika tasaa aurinkovuoden sen jälkeen, kun kuu on tehnyt 12 kierrosta. Ennen vanhaan järjestettiin myös kekrimarkkinoita ja kekritansseja. Kekrinä syödään perinteisesti lammasta. Myös jossain päin Suomea kekrin viettoon kuuluu esim. mämmiä tai rieskoja.

Tässä kuvassa Miku ja Pikku-Miku ovat pukeutuneet Kekripukeiksi:

Seinä täynnä kekripukkikoristeita

Tässä joitain kuvia viime vuoden kekrin koristeista:

Ruskealla paperilla on Tulen synty loitsun sanat jotka ovat Jean Sibeliuksen kappaleesta: Tulen synty
https://www.youtube.com/watch?v=3S_ItXpjWNE

Kävimme iskän
kanssa myös
nuotiolla.

Sitten joitain nukkekuvia:

Minja sekä pikkusiskonsa Kirsilja ja heidän äitinsä

Gina, Lilja, Lyly ja Liina

Sade ja Kuku

Tässä on nukkekotiin uusi koira:

Sitten vanha kuva Mikusta:

~~

~~

Kekristä voi lukea lisää näistä linkeistä:

Kekri - Taivaannaula

Jakoaika - Taivaannaula

~~

Katso myös kahden vuoden takainen postaukseni kekristä:
Talviomenan nukkekoti- ja nukkesivut: Hyvää kekrin tai köyrin aikaa!

Hyvää kekrin tai köyrin aikaa!

Hyvää kekriä kaikille! Kekri on vanha suomalainen sadonkorjuujuhla. Se tunnetaan myös nimillä köyri, keyri, köyry ja keuri. Kekri alkaa 28. lokakuuta ja siitä alkaa 12 päivän pituinen kekriviikko tai römppäviikko, joka on samalla myös jakoaika. Kekrillä ei alkujaan ole vakinaista ajankohtaa, vaan se määräytyi kulloisenkin vuoden syystoimien mukaan. Kekri on ilon juhla. Kekrinä syyään runsaasti, muistellaan kuolleita ja kylään saattaa pelmahtaa kekripukkein ja kekrittärein kulkue kestitystä vaatimaan. Kekripukki on pukiksi pukeutunut hahmo, jolla on sarvet, naamari (esim. tuohesta) ja lammasturkki. Kekrin erikoisuuteen kuuluu se, että myös poika/mies voi pukeutua kekrittäreksi ja tyttö/nainen kekripukiksi.

Miku kekripukkina tai kekrihirvenä. Naamarin tein itte, turkki on kirpparilta ostettu.

Naamion takaa

Miku ja heinästä tekemäni kekripukit tai kekrihirvet

Miku ratsastaa kaupasta ostetulla kekripukilla.

Kirpparilöytöjä: kynttilänjalka, joka sopii nukkekotiin kukkapylvääksi, pärekori, atrain (kalastusväline) ja autonpyörän vanne, jota voi käyttää rekvisiittana, jos joskus teen autokorjaamon pienoismallin.

Kukkapylvääseen kukkia ja lehtiä tein. Lehet ovat maalarinteippiä maalattua.

Kukkapylväs ja Lil Bratz -nukkeni Jemina.